Etsijät

Mä näin jo kaukaa kun hän saapui mun oven viereen
Ja sitoi hevosen puiseen kaiteeseen
Eikä hän peremmälle tullut, katseli siinä vain
Kun hänen vaatteet hain eteiseen

Hän sanoi elämä on lyhyt
Eikä hän ollut vielä löytänyt
Sitä mitä hän on etsinyt

Häl oli silmissänsä jano, ja vaikka mä näinkin sen
Otin hänet vierellein mun elämään
Ja siinä seistessäni viel kuulin, kun preeria kauemmas
Häntä kutsui tuonnemmaks etelään

Ja elämä on lyhyt
Eikä hän ollut vielä löytänyt
Sitä mitä hän on etsinyt

Ennen kuin nousi ratsuillensa, laski käden poskellein
Ja kysyi, "Oi tyttösein mua ootathan?"
Ja vaikka sydämeni viel toivo, järkeni ennusti
On tuol joku vielä varmasti mun kaltaista ilman

Mä sanoin elämä on lyhyt
Enkä mä oottaa enää pystynyt
Päivä laskee, pian lähden nyt

Niin lähti hän ja rakkautensa vei kauas mukanaan
Rinnan alla suurempaan maailmaan
Mä siinä lakaisin kuistin ja oven auki jätin toiselle
Etsijälle uudelle, joka jo kotiin kaipaa

Mä mietin elämä on lyhyt
Mut onko vielä koskaan kukaan löytänyt
Sitä mitä hän on etsinyt