Текст песни

Tie vie, kiemurtelee taloon keltaiseen
Mäen päältä hylättynä se mua katselee
Villiintynyttä puutarhaansa vartioi
Sammaloituneet vanhat omenapuut

Sikin sokin pitkin pihamaata lojuu romua
Ruosteisia kärrynpyöriä ja aidan kappaleita
Ihan yhtä lailla epäjärjestyksessä
On ajatukset mun pääni sisällä

Kalpeankauniina sunnuntaiaamuna
Mietin taas miten kaikki ois voinut olla
Koinsyömiä verhoja tuuli riepottaa
Keltaisessa talossa

Joskus kauan sitten tähän aikaan vuodesta
Söi herrasväki aamiastaan kuistilla
Puutarhassansa silloin lapset juoksivat
Nyt tie on nurmettunut, rikki ikkunat

Kalpeankauniina sunnuntaiaamuna
Kun valo tulvii sisään noista ikkunoista
Ja koinsyömiä verhoja tuuli riepottaa
Keltaisessa talossa

Keltaisessa talossa
Ja mä toivon vaan
Et voitais uudestaan
Alusta aloittaa
Keltaisessa talossa

Ja mä toivon vaan
Et voitais uudestaan
Alusta aloittaa
Keltaisessa talossa