Kunnes Varjot Saa

Aamun usva kätkee kaipaukseen
Niin hiljaa kuiskeen kuolleen rakkauden
Vihan liekit piirtää pitkän painajan
Unetonna valvoo aatteet vainajan

Kunnes varjot saa, ja murheet myrskyjen
Niin pitkään pimeyteen vaivun surujen

Niin saa syömein synkkä sut kiinni
Ja varjot murheeni sut kahlit'see
Ja talven yöhön pimeään sut
Jätän tyhjään ikävään

Kartat maailman kolkkineen on täytetty
Ja seikkailut turhaks teetetty
Mitä eloon jää jos ei kuolemaa ja pimeää

Kunnes varjot saa, ja murheet myrskyjen
Niin pitkään pimeyteen veit mut rakkauden