Maailman Laidalla

Nyt syksy on ja sydän tulvii
puistossa me kuljetaan
läpi silkkisen hämärän
ja teeveet ikkunoissa tuikkii
lasketellen murheitaan
lailla loputtoman ystävän
niin turvallisen ja niin ikävän.

Maailman laidalla
arjen kädellä
Suomessa sisällä
teeveen äärellä,
ihmiset istuvat huoneissaan
Penkillä puistossa
sinua lähellä
elämän keskellä
hämärän hetkellä
tahdon sanoa:
sua rakastan.

Ja sydämistä sydämiin
niin pitkä ilta laahustaa
halki väsyneen kaupungin
pian keltatukkakuu taas nousee
ja vislaa meille aarian
ja vasaroi yön kiinni kattoihin
purista mua beibi lujemmin.

Maailman laidalla
arjen kädellä
Suomessa sisällä
teeveen äärellä,
ihmiset istuvat huoneissaan.
Penkillä puistossa
sinua lähellä
elämän keskellä
hämärän hetkellä
tahdon sanoa:
sua rakastan.

Maailman laidalla
arjen kädellä
Suomessa sisällä
teeveen äärellä,
ihmiset istuvat huoneissaan.
Penkillä puistossa
sinua lähellä
elämän keskellä
hämärän hetkellä
tahdon sanoa:
sua rakastan.