Kuolemaantuomitun Hyvästijättö

Halki ilman kuolonkellot hiljaa kumajaa, kun tuonen viikate tuo julma niittää saalistaan
Nyt murhe raskas sydämiä kaivelee ja polkuja tuonen viitoittaa se kyynelin
Älä itke äiti kadonnutta lastasi, vaikka sulta riistetty on ainoo turvasi
Niin huoles heitä, toivees peitä kaikki unholaan
Ja oota kunnes iäisyydes tavataan
Hyvästi aatetoverit te harhailette viel
Haaveillen tietä kuljette ehk aamunkoittoon siel
Ei tiedä kun se hetki lyö ja silloin koittaa yö
On unikuva elämäin ja raukee työ
On kulkumetsän siimeksessä jossa lepäjän
Ja hongat siellä kirittävät mulle virsiään
Ei kelloin ääni häiritse mun ikiuntani, ei pappein siunausta kaipaa tomuni
Kun kevät jälleen herättää taas kukat kummullein
Niin linnut virttä lohdutuksen mulle laulelee
Tää alttari on kärsineen ja hauta uupuneen, jonk kyynelhelmin kukat itkee ilmoilleen
Jos tiedon saat sä armaani mun kuolemastani
Ja tiedät missä sijaitsee mun lepopaikkani
Niin ruusu veripunainen haudallein istuta
Se kasvaa siinä aatteheni muistona