Juuret
Karina
5:06sen näen pihalla vaik ei valoja puutarhassa oo kipuaa varastoon mistä tulikaan mun iltaa piinaamaan olin aikeissa mä joo käydä kohta nukkumaan ja mua kyllä pelottaa mitä joudun kohtaamaan ei mua valmistautumaan ole käskenyt kukaan mä avaan oveni otan veitsen aseeksi nyt valmiina mä oon kuljen kohti varastoo silmät tuikkivat hampaat rotevat katson sitä silmiin huomaan kasvot tunnistettavat se on paha uneni joka kävi todeksi se on omatuntoni maalattuna mustaksi siinä pelkoni kasattuna yhdeksi kissapedon lailla karjuu enkä pääse sitä millään karkuun oijoi oijoi oijoi