Harha

Peitän kasvoni naamiolla, jonka taakse et näe
Lasittunut katse peittää mun todellisuuden (todellisuuden)
Jossa mustat linnut piinaa mun taivalta
Saarnaa harhaista totuutta
Ja muistoista valheita tekee hajonneeseen sydämeen

Hyväksyn itseni, enkä pakene
Kun muistot vääristyy, niin eksyy ihminen
Häpeään (yksinään)
Pelastan itseni, enkä pakene
Kun harha väistyy, olen vapaa ihminen
Nyt ymmärrän, en pelkää elämää

Sata sanaa ja turhaa valaa
Kannattelen, luoden turhaa painoa
Kuluu, kunnes murtuu patoni reuna
(Ei) en voi antaa häpeälle tilaa
(Ei) en voi kantaa
(Tätä taakkaa)

Hyväksyn itseni, enkä pakene
Kun muistot vääristyy, niin eksyy ihminen
Häpeään (yksinään)
Pelastan itseni, enkä pakene
Kun harha väistyy, olen vapaa ihminen
Nyt ymmärrän, en pelkää elämää

(Ei, et voi kantaa)
(Ei, et voi kantaa)
(Ei, et voi kantaa)
(Tätä taakkaa)

Hyväksyn itseni, enkä pakene
Kun muistot vääristyy, niin eksyy ihminen
Häpeään (yksinään)
Pelastan itseni, enkä pakene
Kun harha väistyy, olen vapaa ihminen
Nyt ymmärrän, en pelkää elämää