Taikayö

Taikayö
Unelma öinen
Hetki tuo
Ei palaa, ei
Taikayö
Kuutamovöinen
Rintani rauhan se ainiaaks vei

Taikayö
Kerran vain suotu
Sille ken
Ymmärtää sen
Taikayö
Haaveeksi luotu
Onnea kaipaavain ihmisien

Keltainen kuu
Silloin välkettään loi
Lehtevä puu
Meille suojansa soi
Yön kukat valkeat tuoksuessaan
Loistivat tähtinä pinnalla maan

En taikayötä mä unhoita, en
Mistä ja milloin taas löytäisin sen
Taas tuli aamu niin arkinen, oi
Nyt taikayötä en löytää mä voi

Taikayö
Unelma öinen
Hetki tuo
Ei palaa, ei
Taikayö
Kuutamovöinen
Rintani rauhan se ainiaaks vei