Suomineito

Mä rakastan sun lempeitä kesäpäiviä
Mut lupaan kestää myös sun myrskyisiä hetkiä
Mä käsivarttas kuljen tuntureides huipulle
Tää on rakkauslauluni mun suomineidolle

Mä hetkeks hukun tuoksuun sinun hiusten pitkien
Kun hyväilet mun ihoo lailla Saimaan aaltojen
On monta runoo lausuttu sun hameen helmoista
Tää on laulu kaunehista suomineidoista

Ja nyt kun yöhön yöttömään vihdoin jäädään keskenään
Voi luoja, kuinka kaunis sä taas ootkaan
Kun noihin silmiin sinisiin ja näihin öihin ikuisiin
Maailman ääristäkin kaipaan takaisin
Ei vettä, rantaa, laaksoo, kukkulaa
Ei suomineitoa oo toista kauniimpaa

Aamun ensisäteet meidät kohta tavoittaa
Ne hiuksillasi leikkii, saa sun ihos hehkumaan
Nyt hiljaisuutta halkoo vain huudot joutsenten
Kun ihoasi kosken kädet melkein täristen

Ja nyt kun yöhön yöttömään vihdoin jäädään keskenään
Voi luoja, kuinka kaunis sä taas ootkaan
Kun noihin silmiin sinisiin ja näihin öihin ikuisiin
Maailman ääristäkin kaipaan takaisin
Ei vettä, rantaa, laaksoo, kukkulaa
Ei suomineitoa oo toista kauniimpaa

Me yhdes katsotaan, kun valo peittää tämän maan
Ja hiljaisuudes veteen peilityyneen liu'utaan
Sua aamu hyväilee, vartaloas suutelee
Ku kristallina vesi ihollasi helmeilee
Ei sua kauniimpaa oo olemassakaan

Ja nyt kun yöhön yöttömään vihdoin jäädään keskenään
Voi luoja, kuinka kaunis sä taas ootkaan
Kun noihin silmiin sinisiin ja näihin öihin ikuisiin
Maailman ääristäkin kaipaan takaisin

Ja nyt kun yöhön yöttömään vihdoin jäädään keskenään
Voi luoja, kuinka kaunis sä taas ootkaan
Kun noihin silmiin sinisiin ja näihin öihin ikuisiin
Maailman ääristäkin kaipaan takaisin
Ei vettä, rantaa, laaksoo, kukkulaa
Ei suomineitoa oo toista kauniimpaa