Kuokkavieras

Kadulla hän seisoo, muttei huomaa itsekään,
ohikulkijoita noista joista ymmärtää.
Rakkautta miljoonaa hän itkee silmillään
muttei ohikulkijaa huomaa.

Lumi sulaa asfalttiin, ja lamput loiventaa.
Joulukatu onkin väylä vanhaan viidakkoon.
Pelastusarmeija rallin raskaan aloittaa
muttei ohikulkijaa huomaa.

Torvet soittaa,
huutaa vastaa avaruus,
juhla kutsuu monta kitaraa.
Kuokkavieras jää yksin portaikkoon, ohikulkijaa ei sitä huomaa.
Torvet soittaa,
huutaa vastaa avaruus,
juhla kutsuu monta kitaraa.

Ohikulkijaa ei sitä huomaa

Olen ollut yksin, mutten yksin niin kuin hän,
joka piti vieraslistaan ei näytä pääsevän.
Lumisade peittää kasvot vieraan itkemään,
muttei ohikulkijaa huomaa.

Muttei ohikulkijaa huomaa.

Torvet soittaa,
huutaa vastaa avaruus,
juhla kutsuu monta kitaraa.
Kuokkavieras jää ulos portaikkoon, ohikulkijaa ei sitä huomaa
Torvet soittaa,
huutaa vastaa avaruus,
juhla kutsuu monta kitaraa.
Kuokkavieras jää ulos portaikkoon.
Ohikulkijaa ei mitään huomaa.

Torvet soittaa,
huutaa vastaa avaruus,
juhla kutsuu monta kitaraa.
Kuokkavieras jää ulos portaikkoon, ohikulkijaa ei sitä huomaa.
Torvet soittaa,
huutaa vastaa avaruus,
juhla kutsuu monta kitaraa.