Savolainen Nainen

Savolainen nainen,
puhe hunajainen,
kulku sulavainen,
aivan ihanainen.

Kutsui minut kesäaittaan,
hellutteli, hemmotteli.
"Anna männä", kuiskas korvaan,
"mulla sulho tästä vastaa!"
Annoin tulla syliin armaan,
enhän voinut panna vastaan.

Savolainen nainen,
puhe hunajainen,
kulku sulavainen,
aivan ihanainen.

Aamun tullen kesäaittaan,
leivon laulu, suvituuli.
Nousin, pesin, käypäläinen,
suukon suihkin kullan suuntaan.
Silloin ääni päättäväinen
kysyi: "Minne sulho suuntaa?"

Savolainen nainen,
puhe hunajainen,
kulku sulavainen,
aivan ihanainen.

Minut päätti omaks ottaa,
tähtisilmä, sulohuuli.
Loukkuun, loveen langenneena
kuljen kirkon käytävällä.
Urut soittaa häiden teemaa,
nainen nauraa alttarilla.

Savolainen nainen,
puhe hunajainen,
kulku sulavainen.
Viekas pirulainen!