Maailman Kaunein Maalaistyttö

Sä näet ihmisten katseissa kadulla
Jotain outoa salaisuutta
Eikä kukaan baby sitä paljasta
Se on vain tunnetta
Täynnä tunteettomuutta

Ja raitiovaunussa ahdistaa
Ilkeästi hymyilee kuskikin
Kun valotaululla sanat juoksee katsokaa
On maailman kaunein maalaistyttö
Tullut Helsinkiin

Sä et tiedä mitä kadut, kadut kuitenkin
Kuin oisit tehnyt jotain jossain väärin
Nää rikkaat ja rakkaat sua hämmentää
Niin kuin kadonnut ois
Joku vanha säädin

Ja Siwan jonossa alkaa ahdistaa
Nyt tietää kassaneitikin
Kun iltapäivälehden lööpit
Kirkuu katsokaa
On maailman kaunein maalaistyttö
Tullut Helsinkiin

Ja sä vannot että viimeisen kerran
Askeleitas arkailit
Vannot että viimeisen kerran
Unelmillasi leikit tai epäilit
Edes epäilit

Hei sä opettelet vielä jakamaan
Sun korttejas ilman menneisyyttä
Etkä ymmärrä
Kun et pysty huijaamaan ketään ilman
Sun ihanaa syyllisyyttä

No opit tai et sitten aikanaan
Nyt ymmärsi pieni poikakin
Sä olet mulle maailman
Kaunein maalaistyttö
Joka tullut on koskaan Helsinkiin