Muistipalatsi

Älä ikinä talttaa teesejä kiveen
Älä järkesi valtaa vaihda
Oppien ohueen lehtikultaan
Äläkä kehota pitämään nimeäsi auktoriteettina
Vain lammas niin sudeksi itsensä vaatettaa

Nyt kuin Brutuksen veitsellä katkaisen sinetin
Sinetin portilla muistipalatsiin
Saumat ratkon fasaadin hunnun
Palautan kylmän marmorin tunnun
Tutut ovat sen kasvojen uurteet ja mykät holvikaarien kaiut
En palannut ilman syytä
Palatsilta omaa nimeäni pyydän

Soinnut salpojen
Tunteet lukkojen
Muistan kymmenen
On huoneita kryptien

Hampaat karmien
Kielet kynnysten
Ne ovat minun, olen aave sen
Melodia suun vaienneen, vaienneen

Ovien sahalaitakuvioidut karmipuut
Raameillaan kirskuvat
Kuin kuolleet suut
Ainoaa hyvää käskyä
Käskyä muistaa

Tulin itseäni huoneista etsimään
Murtaudun jokaiseen
Myös siihen viimeiseen
Nimeämättömään

Jotta tiedän minkä poltan
Ja minkä salpaan uudelleen

Soinnut salpojen
Tunteet lukkojen
Muistan kymmenen
On huoneita kryptien

Hampaat karmien
Kielet kynnysten
Ne ovat minun, olen aave sen
Melodia suun vaienneen
Vaienneen

Soinnut salpojen
Tunteet lukkojen
Muistan kymmenen
On huoneita kryptien

Hampaat karmien
Kielet kynnysten
Ne ovat minun, olen aave sen
Aave sen

Hampaat karmien
Kielet kynnysten
Ne ovat minun, olen aave sen
Melodia suun vaienneen