Aamulla Varhain

Aamulla varhain, kun aurinko nousi,
kun minä unestani heräsin,
sydämeni oli niin surusta raskas.
Miksi sä, kultani, hyljäsit mun?
Sydämeni oli niin surusta raskas,
miksi sä, kultani, hyljäsit mun?
Silloin, kun lempesi mulle sä annoit
toivoni nousi kuin aamun koi.
Silloin, kun uskollisuuttasi vannoit,
onnea, riemua rintaani soi.
Silloin, kun uskollisuuttasi vannoit,
onnea, riemua rintaani soi.
Illalla myöhään, kun aurinko laski,
kuljin mä kukkasten kedolle.
Siellä mä kuulin, kun kultani soitti
lempeästi laulellen toiselle.
Siellä mä kuulin, kun kultani soitti
lempeästi laulellen toiselle.
Vihdoin kun unteni helmaan mä vaivun,
silmistä kuivuu kyynele.
Siunaan sua, kultani, hetkistä noista,
kun olit ystävä minulle.
Siunaan sua, kultani, hetkistä noista,
kun olit ystävä minulle.