Päiväuneksija

Niin sekaisin oon vieläkin,
kun tuttuun ääneen heräsin
ei eilistä voi saada takasin
Kello käy, pakottaa ihmis massaan maanantain,
on ruuhka dösään helppo nukahtaa.

Silmät kun mä suljen
olen luonasi näin vain kun päivin uneksin,
en sille mitään voi.

Rahaa ei firma jaa, jos on liikaa haaveissaan,
katua mä jouduin mittaamaan.
Mut hyvä niin kunhan vaan
hetken luonas olla saan,
sä tiedät etten voi sua unohtaa.

Silmät kun mä suljen
olen luonasi näin vain kun päivin uneksin,
en sille mitään voi.
Silmät kun mä suljen
olen luonasi näin vain kun päivin uneksin,
en muuta tahdokaan.