Sydäntalven Puut

Hankea tarpoo peittäen
Jälkensä niin kuin tottunut on aiemmin

Seinämät uomaa koristaa
Vuosi vuodelta nousevat kai
Aina vain jyrkemmin
Uskonpuutetta uhkuvat sanat
Katumusta kantavat jalat
Ja niiden jäljissä asuvat tavat
Olevaisen onnettoman omistaa

Niemen nääntyvän nään
Kylvävän ikävällään
Taivoon taimensa iti
Routaan juurensa ulottuvi
Muovas maisemansa
Unet ja unelmansa
Tuonen tuudittamina
Nuo sydäntalven puut

Niin aamussa askel aristaa
Ja illan palkka on pettymys
Kiihtyy tahti, mutta vain suuntansa merkitsee

Niemen nääntyvän nään
Kylvävän ikävällään
Taivoon taimensa iti
Routaan juurensa ulottuvi
Muovas maisemansa
Unet ja unelmansa
Tuonen tuudittamina
Nuo sydäntalven puut